Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
303112345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930123

RSS

 Kuisvaara
29.10.2017 08:17

Kesällä hilla-ajan korvilla sain Tanhuasta puhelun. Soittaja neuvoi minua etsimään Kuisvaaran kirkkoa läheltä vanhaa poroaitaa. Sanoi sen olevan siellä johteella semmosen pienen kivikon. Hän epäili ettei se oikeasti ole mikään seitapaikka, vaan poromiesten nyppylälle antama nimi.

Eilen tuhruisena lauantaipäivänä kävin viimein tuota paikkaa etsimässä Anteron kanssa ja jotain löysinkin.

Ensiksi karttaa tutkimalla sain selville, että alue on ilmeistä hyvää peuranpyyntialuetta, ollut aikoinaan. Kuisvaarasta itään päin pienen jängän takana on nimittäin Lauttaselkä. Siinä paikassa on siis ollut lihansäilytykseen tarkoitettu yksi tai usempikin lautta tai lauttanen.

Kuisvaara on hienoa mäntykangasta, joka on palanut sota-aikana saksalaisten räjähteistä. Rovakannoista päätellen se on ollut upeaa aihkimännikköä ennen paloa. Varmaankin siellä ovat peurat syksyisin ja talvisin jäkälää kaivaneet. Sattumalta tavattiin vanha paikallinen poromies, joka kertoi alueen olevan hoikka lumista seutua, ja että täällä on ollut poroaita jo niin kauan kuin tiedetään kertoa. Vanhasta hirsikaarteesta on vielä joitain jäännöksiä maastossa. Tuosta päättelin, että totta kai täällä on peuranpyyntiseita, kerran on hankaita ja aitojakin ollut.

Vanhan poroaitapaikan läheisyydessä todella on pieni kivikkoinen harju. Harjussa on aivan ilmeinen uhripaikaa kivisine pöytineen ja istumapaikkoineen, jos sellaisia on tarvittu.


 


( Päivitetty: 29.10.2017 09:18 )

Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




 Aasankallio
23.09.2017 15:08

Samuli Paulaharju on kirjoittanut Aasankalliosta seuraavasti:

Vanhanlapin jumalia lienee ollut Aasankallio, leveä harmaa, rosoinen, pykäläinen kallionlaaka Tanhuan luona, Luiron rannassa. Ainakin entinen lapinäijä, Aasaukko, oli siinä, jousipyssy valmiina vieressä, makoillut mahallaan ja joikaillen kutsunut peuroja nuolensa ulottuville. Oli peuroja tullut joen takarannalle - Aasan jousi oli heti piukahtanut.

Kävin tänään Tanhuassa etsimässä Aasankalliota. Olin ensin kotona tutkinut karttaa ja sen perusteella päättänyt käydä katsomassa kahta paikkaa.

Ensimmäinen paikka oli entisen koulun kohdalla oleva kallio joen rannalla. Se sopi minusta täydellisesti Paulaharjun kuvaukseen ja siksi epäilenkin, että se on Aasankallio.

Toinen paikka oli muutama sata metriä alavirtaan päin. Sieltä löytyi joenrannasta matala sammaloitunut rakka. Sen en usko olevan Aasankallion.

Aasa-äijän on täytynyt olla taitava tietäjä ja noita. Aivan entiseen Päiviöön ja Torajaiseen verrattava. T.I.Itkonen kirjoittaa Kalevala Seuran vuosikirja 40 (julkaistu vuonna 1960) peurojen houkuttelusta joikaamalla. Siihen ovat vain voimakkaimmat noidat pystyneet.

Lapin kielessä  on erikoinen sana, joka merkitsee peurojen vetämistä: JUOVASTET "saada maagisin keinoinaikaan, että villieläimet (peurat) tulevat metsästäjän luo. JUOVSATIT GODDID "saada peurat noituudella kokoontumaan ja tulemaan sinne , missä asianomainen makaa ja nukkuu (muinaisaja noidista puhuen).

 

Luiron toisella rannalla on samalla kohtaa sellaiset paikat kuin Hangaslampi ja Hangasselkä. Tuossa paikassa on siis peuroja pyydetty.

 

 


( Päivitetty: 24.09.2017 19:40 )

Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 5.000 (2)




 Seitajärven Seitakivi
13.08.2017 10:01

 

Samuli Paulaharju kirjoittaa Sodankylän seitoja-artikkelissaan, joka on julkaistu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton vuosikirjassa 1939-1940 Seitajärven seidasta seuraavasti:

Tanhuan takana , Luiron ja Kemijoen välisellä kairalla , on iso Arajärvi, Arajärven takana pieni Seitajärvi ja siellä seitaa kohta joka taholla. Järven etelärannalla on Seitavaara, pohjoisrannalla Seitajärven talo, talossa asuu Seita-Matti, ja järvessä talon kohdalla, Seitaniemen edustalla on Seitakivi. Ja tämä on pääseita, joka kaikkia hallitsee, kolmi-, nelikyynäräinen kivi vain sylisessä vedessä. Tulvaveden aikana kivi painuu melkein uppiin, huippua vain vähän piipottaa, mutta vähillä vesillä Seita nousee ylös ja katselee korkeana yli järven.

 

Näin siis oli ennen. Mutta tänä kesänä seitakivi ei ole vielä pilkahtanut veden alta, ja viime kesänäkin vain yhtenä päivänä, Silloin sain siitä kuvan näpättyä.

Miksi näin on?

Se on Seitajärvellä suuri riidan aihe ja koko kylän ilmapiirin pahentaja, se todellinen syy. Ja se on pitkä tarina. Mutta kerronpa siitä pääpiirteet.

 

Seitajärven ja Arajärven yhdistää luonnostaan mutkainen oja, Salmeksi sanottu. Salmi on ollut ihan veneellä kuljettava oja ja sen rannat Salmenjängällä niittyinä. 1970-luvulla sitten tapahtui se hirveä asia, jota ei olisi pitänyt koskaan tapahtua. Silloinen kalastuskunnan puheenjohtaja kaivatti omine lupineen kalastuskunnan varoin suoran kanavan Seitajärvestä Arajärveen. Seitajärven pinta luonnollisesti laski ja järvi alkoi rehevöityä. Järveen ilmestyi kesäisin sinilevää. Alkoi käräjöintien loppumaton sarja. Puheenjohtaja joutui maksamaan kanavan kaivuun kustannukset kalastuskunnalle ja hän myös joutui tekemään Salmen luusuaan pienen padon. Se oli vain peltisuikaleen varaan rakennettu kivi- ja maavalli. Mutta se jonkun verran nosti vedenpintaa järvessä. Se ei kaikkien mielestä ollut tarpeeksi ja niinpä haettiin lupa rakentaa isompi pato. Ja sen padon rakentamisen jälkeen ei seitakivi ole järven yli katsellut kesäisin.

 

Niin se vain on, että kun ihminen puuttuu luonnon kulkuun ei siitä hyvää seuraa. Ei luonnolle, eikä ihmiselle.


Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 3.667 (3)




 Mukkala
14.07.2017 16:56

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mukkalan hautapaikat sijaitsevat Luirojoen varressa Tanhuan kylän yläpuolella. Hautapaikka sijaitsee Mustosen talon pihapiirissä. Se on metsittynyt ja pusikoitunut. Argeologit ovat tyhjentäneet haudat. Vainajien jäänteet ja heidän haudoistaan löytyneet esineet ovat jossain museon kätköissä.

 

Alun pitäen vainajat on haudattu komealle paikalle. Nykytilassaan hautapaikka ei ole komea. Se kertoo metsäsaamelaisen kulttuurin väheksymisestä ja kieltämisestä.

Olin hyvin liikuttunut käytyäni täällä.


( Päivitetty: 14.07.2017 17:03 )

Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 2.750 (4)




 Piilopirtti
22.06.2017 16:21

Seitajärvellä Sienisokan päässä Pulskanjängän laidalla on kolme kuoppaa. Siinä on ollut aikoinaan piilopirtti ja jotain varastokuoppia. Tämä muinaisjäännös on ollut käytössä vielä 1700 -luvun alussa. Sitä on tarvittu vainovenäläisiä ja muita metsärosvoja paetessa.

 

(Sienisokka nimeä ei löydy nykykartoista, sillä Kittilästä tullut Ryssä-Ala-Ranta-Martin-Arajärvi -suku puhuttelee paikaa Kumpuna. Ja tuo nimi on painettu karttoihin!)


Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 3.200 (5)




 Kallioniemi
14.04.2017 08:16

Kallioniemen seita sijaitsee nykyisen Savukosken kirkonkylän kohdalla  Kemijoessa. Siinä kuohui aikoinaan kova koski, Savukoski. Seita suojeli joella kulkijoita, jos muistit tehdä seidalle kunniaa kokkauttamalla veneen törmään, riisumalla kengät jalastasi ja kiertämällä seidan paljasjaloin.

Koski on tasattu uiton tieltä, seitaa vahtii törmällä metsähallituksen toimitalo ja hotelli.

Seita on unohdettu virattomana.


( Päivitetty: 14.04.2017 08:26 )

Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 2.833 (6)




 Miekkakoski
15.03.2017 09:06

Miekkakoski on Kemijoen koski lähellä kirkonkylää. Nykyään koskella on aika siivottomassa kunossa olevat tulistelupaikat molemmin puolin jokea.

Vanhan tarinan mukaan ryssät olivat vanginneet Ikämieli-nimisen lappalaisen Arajokisuun läheltä Koltsakiveltä. Ikämieli oli ollut siellä lohenpyynnissä. Hänellä oli jo ollut veneessä saalistakin. Ryssät olivat vaatineet Ikämieltä neuvomaan heille paikan, jossa kalat olisi hyvä paistaa. Ikämieli oli neuvonut hyväksi paikaksi kosken, jota nykyään sanotaan Miekkakoskeksi. Siinä ryssien päällikkö oli päästänyt Ikämielen hakemaan paistotikkuja pensaikosta. Ikämieli oli ottanut hatkat ja ryssät nousseet kapinaan päällikköään vastaan, kun tämä oli vangin päästänyt vapaaksi. Ryssät olivat tapelleet koskella ja osa sinne kuollutkin.

Uittokausi näkyy koskessa, joka on kesytetty. Uitto on myös vaatinut koskella yhden ihmisen hengen.


Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 3.250 (4)




 UUNI
06.03.2017 12:45

Entisinä hyvinä aikoina, kun katot olivat vielä katettu päreillä tai olivat malkakattoja, niin kesällä ei uskallettu pitää tulia uuneissa. Kesäleipomukset paistettiin tällaisssa ulos tehdyissä uuneissa. Tämä uuni on säilynyt Seitajärvellä.


Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 3.250 (8)




 Jaarala ja Murharova
25.02.2017 10:52

Samalla seudulla kuin Pihtilammen talvikylä sijaitsevat myös Murharovan kesäkylä ja Jaaralan vanha poroita.

Tämä kuva on Murharovasta. Tässä Kairijoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa on ollut metsäsaamelainen kesäkylä. Sen ovat aikoinaan tuhonneet vainovenäläiset. Nyt alueen on kaavoittanut Metsähallitus kesämökkitonteiksi. Aluetta myydään Kairijoensuurovana. Ei Murharovana. Se kun on kysymyksiä herättävä nimi.

Talviskotaseljän laidassa lähellä Jaara-aapaa on iänvanha poroaitapaikka, Jaaralaksi kutsuttu. Se on ollut varmaankin käytössä jo Pihtilammen talvikylän aikoihin. Kuvassa hirsiaidan jäänteitä.


Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 3.200 (10)




 Vanha talvikylä
24.02.2017 16:55

 

Pihtilampi sijaitsee Talviskotaseljän laidassa. Sen rannalla on ollut Keminkylän saamelaisten talvikylä. Paikan nimi Pihtilampi tarkoittanee suomeksi maassa olevaa kuuraa. Talvikylään on tultu kun maa on ollut kuurassa.

Kotasija Pihtilammen rannalla.


Kommentit (1)Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 3.571 (7)




 Pahkakoskella
27.09.2016 08:36

 

Pahkakoskella on hienot kalliomaisemat.

Vanhat värriöläiset sanoivat, että paikan nimi olisi ollut ennen Pahtakoski, mutta jostain syystä se on nykyään Pahkakoski. Samoin on Karhavaara ollut ennen kuulemma Karhuvaara, mutta siinäkin on nimi vaihtunut. Vaihdokset ovat tapahtuneet siinä vaiheessa kun savotat on alueelle saapuneet eli 1800-luvun lopulla. Silloin Värriöjärvi-nimikin tuli käyttöön. Sitä ennen järvi oli Ala-Arajärvi.

Piisiä muistuttava kallio.


 

 


Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 3.000 (6)



©2017 Tarinoita itälaidalta - suntuubi.com